Kevät tuoksuu, kuuluu ja näkyy jo pikku hiljaa ja se on mukavaa. Öisin tosin on vielä pakkasta sen verran, että aamusta saa liukastella sitten oikein todenteolla kun lähtee liikkeelle lämpimästä kodistaan. Jahka tästä lämpenee ilma kunnolla ja pidemmäksi aikaa niin katoaa tuo liukkaus tuolta. Sitä odotellessa..

Rakkaus on oudon lähellä vihaa. Sen on taas tässä huomannut vaikkei mitään kovin tramaattisia tuntemuksia ole ollutkaan, saati jatkuvasti. Hetkittäin vain. Minä en kuitenkaan salli sellaisia tunteita tai siis... En pidemmän päälle hyväksy itselleni sitä, että jäisin hautomaan vihaa ketään kohtaan. Nähdäkseni vihalla vain vahingoittaa itseään lopulta. Vähän niinkuin loputon talvi, joka tappaa kaiken tieltään. Tai jotain.

Mutta ehkä mielummin tässä tapauksessa hetkittäinen viha ja kiukku kuin jatkuva kaipaus ja rakkaus? Mahdollisesti. Aika aikaa kutakin jokatapauksessa. Suurissa tunteissa on aina se ongelma etteivät ne katoa kivasti ja hiljaa ja nopeasti. Eivät ainakaan omalla kohdalla. Jossain vaiheessa sitä kuitenkin on päässyt yli. Hyvä niin.

Mitä muuta?

Exän touhut ärsyttää. Ison summan velkaa ja tuntuu siltä että tuskin on maksamassa sitä ikinä takaisin. Erosta on kohta 2 vuotta aikaa. Aina kun otan asian puheeksi hän vähättelee ettei ole rahaa yhtään ja ihan köyhä on, eikä mihinkään ole varaa ja itseasiassa velalla elelee silläkin hetkellä. En minä hänelle mitään ongelmia halua ja olen ymmärtäväinen (niinkuin minä aina loppujen lopuksi olen), mutta uskottavuus on kärsinyt aika monta kertaa. Viimeksikin sanoi ettei ole varaa maksaa edes 50 euron erään tuosta lainasta ja sitten lapsi kertoi ohimennen tuossa (minun kommentoimatta asiaa tietenkään mitenkään hänelle), että isi osti sitä ja tätä ja kaikki sellaista ylimääräistä juuri mihin ei muka ole varaa ja tuolla summalla vielä.. Taitaa olla kivampi ostaa pelejä ja herkkuja ja juttuja ja ulkomaanmatkoja kuin maksaa velkansa. Minä häntä kerran autoin isolla summalla ja silloin lupasi maksaa takaisin. Sen verran miestä nyt saisi edes löytyä, että pitäisi EDES sen lupauksensa! Itse tuota erissä maksamistakin sitä paitsi ehdotti. Tyhjänjauhamista oli sekin.

Saanko nyt edes olla vihainen, saanko? :

:D

No, juu. Ärsyttää ihan mahdottomasti tuo asia. En minä osaa hänelle enää vihainen olla, se vaihe on tuon asian ja tuon ihmisen kohdalla jo käyty. Olen vain pettynyt ja ärtynyt. Ehkä vähän kärsimätönkin, myönnetään. Mielestäni olen ollut jo ihan kärsivällinen tuon lainan kanssa.

Hmph.

*mutinaa*

 

Jaa a.. Pitäisiköhän kertoa välillä jotain positiivistakin? Ehkä. Tosin nyt kyllä kirjoitusaika loppui tältä kertaa joten jääköön toiseen kertaan. :D