Sairastelua sairastelun jälkeenkin. Yöt ovat menneet nukkuen tosi katkonaisesti joten ihmekös tuo ettei ole oikein jaksanut tännekään kirjoittaa mitään. Univelka on vihollinen nro yksi. Saa olon tosi huonoksi ja mielenkin jotenkin tosi alakanttiin. No. nyt on lääkärissä rampattu ja kuurit syöty ja nyt sitten vain odotellaan mitä tuleman pitää. Keuhkoissa jotain pöpöä ja korvat tulehtuneet oli lääkärin tuomio parisen päivää sitten. Vielä tuntuu nukkuminen olevan hankalaa ja yskittävänkin, mutta katsellaan kun niin kerran käskettiin. *huokaus* Sitä tuntee itsensä jotenkin niin kovin voimattomaksi kun pieni sairastaa.

Askarreltiin tänään pojalle oma akvaario erivärisistä kartongeista ja silkkipapereista. Sinitarralla kiinni oveen. Äiti leikkasi ja poika valitsi värit ja minkä kokoisia kaloja tehdään, asettelunkin oveensa päätti itse. Silkkipaperista tein kasveja ja se vasta pojasta olikin olevinaan tosi hauskaa. Illan mittaan kävi poika monesti katselemassa taideteosta hartaan näköisenä. "Pul pul" vaan kuului kun seisoi ovensa edessä pää kenossa kaloja katsomassa. :)

Pitäisi sitä ja tätä saada tehdyksi kun viikonloppuna on pojan synttärit. Jotenkin vain puhti ihan poissa. Jotenkin muutenkin mieli maassa erityisesti. Tuntuu, että mikään ei oikein etene ja rahatilanne ottaa päähän. Eikä näillä näkymin tähän tilanteeseen sitten taida olla muutoksia tulossakaan, vaikka tilanteen pitikin jo vähän helpottaa. Ahdistaa. Kaipa tästä kuitenkin selviää kun pakko on. Mitäpä muutakaan.