On ollut tässä kaikenlaista, niin kirjoittelu on vaan jäänyt. Tuntunut kai lähinnä ettei olisi aikaa tai jaksamista kirjoittaa. Nukkumisen kanssa ollut nyt lapsella ongelmia ja äitiinhän se sitten kohdistuu siten, että sitä on kuin nukkuneen rukous päivisin ja vain nuokkuu koneella sen sitten mitä netissä olla jaksaa jos jaksaa. Lähinnä vaan haluaa nukkua silloin kun siihen on mahdollisuus.

Meillä on taas joku flunssa päällä ja tokikin pojalle tuli taas korvatulehduskin päälle. Ja ne taas tietenkin huonontaa sitä nukahtamista ja nukkumista yleensäkin. Poika on myös ollut todella kiukkuinen. Luultavasti tylsyyttä, jotain tahdon nousua ja ilmeisestikin vaan jotain yleistä sairauden nostattamaa pahaa mieltä. Tiedä häntä. Aika raskasta on kuitenkin ollut. Tuntuu, että saa olla kaikesta sanomassa sen sata kertaa. Ja aina kaikesta tietenkin tulee jumalaton raivari päälle. *huokaus*

Itsellä on sentään korvat jo suht parantuneet. Eivät tosin ihan. Alkoi jo mennäkin hermot siihen kun ei tuntunut kuulevan mitään. Tuli siinä sitten muuten samalla hoksattua sekin lääkärissä, että kuuloni on yleisestikin  huonontunut toisesta korvasta pahemman kerran. Maalailivat kuvia sen kyseisen korvan kuuroutumisesta. Miten tuommoista ei ole itse sen kummemmin huomannutkaan? Kyllähän minulla hälyssä kuulo on huonohko, mutta niin se on aina ollut.  Olihan se vähän pelottavaa kuulla. Vaikka toisaalta suvussa tuota kun on, niin ei se tavallaan ihan yllätys ollut. Sulateltavaa siinä kyllä tuntuu vähän olevan.

Laivareissullakin muuten tosiaan oltiin äitini eli pojan mummin kanssa. Ihan hienosti meni, vaikkei se kyllä mikään kovin rentouttava reissu kyllä ollutkaan. :D Vauhtia tuntui lapsella riittävän ihan kiitettävästi. Totesi vain, että ****** mennee ja juoksi niin kovaa kuin koivistaan pääsi pitkin laivaa sen mitä päästettiin. Silja Lineen meni kyllä jonkun verran luottamus. Sotkujensa takia matka vähän mutkistui, mutta kyllä se siitä. Tuli vaan todettua, että vastaavalle risteilylle en enää lähde. Kyseessä oli ns. piknikristeily eli päiväristely Turusta Ahvenanmaalle ja takaisin. Heillä oli jotain aikataulu ongelmia joten matkustajia raahattiin sitten bussilla läpi Ahvenanmaan ja istutettiin sikäläisessä pienessä kylmässä terminaalissa tunnin verran. Lähtiessä asiasta kyllä kerrottiin (eli siis, että meitä kuskataan bussilla. Ei kerrottu odotuksesta tietenkään mitään), mutta sanottiin että lastenrattaiden kanssa ei ole ongelmaa ja lapsi voi nukkua koko matkan rattaissaan. Totuus olikin sitten toinen. Eikä kuski tietenkään osannut sanaakaan suomea, eikä suostunut kouluruotsiani edes kuuntelemaan. Ei jäänyt tosiaan tuolta osin mitenkään kovin hyvää kuvaa koko puljusta, vaikka sinällään matka sitten menikin omalla painollaan. Mitä nyt lapsi tuosta johtuen sai muutamat raivarit joita ei muuten olisi tullut.

Tehtiin tuossa myös reissu lapsi-, eläin-, ja pienoismallimessuille Helsinkiin. Se reissu meni mainiosti. Mitä nyt ensimmäinen yö meni vähän poskelleen kun ilmeisesti se Linnanmäen Sealife oli pojalle liian voimakas elämys vielä. Tulivat uniin ja muutenkin pyörivät mielessä kovasti pitkään. Kaloista puhui vielä pari päivää käynnin jälkeenkin. Olivat niin hienoja vaan sitten ilmeisesti. Voimakkaammin se paikka jäi lapsen mieleen kuin messut joissa hulinaa riitti kyllä ihan riittävästi. :) Hotellikin oli ihan ok, ei tosin mikään ihmeellinen, mutta hoiti asiansa. Vähän kyllä ihmettelin perhehuoneeksi nimeämistä huoneesta jossa ei oltu lapsia otettu huomioon kuin kylpyankalla. :D

Muuten ei tänne ihmeempiä kuulukaan. Mieliala reissaa alakuloisen, normaalin ja suht tyytyväisen välillä eli ilmeisesti suht normaalia eloa ja oloa silläkin saralla. Väsymys tekee alakuloiseksi, kuten sairastelukin. Jos nyt sitten vihdoin saisi olla terveenä edes vähän aikaa. Eipä sitä tiedä..