"Tämän taivaan alla tuuli puhaltaa
se hakee vertaistaan
ja pieni ihminen ristii kätensä
rukoillakseen
Mutta rukous on vain mutinaa tuulessa
ei sitä kukaan kuule ja
jos jostain joskus löytyy jumala
ei se lapsekseen, kuvakseen
minua tunnista."

 

Kotiteollisuus: Tämän taivaan alla

Kotiteollisuutta tullut nyt kuunneltua taas pitkästä aikaa tänä iltana. Tai yönä, ehkä kuitenkin. Palasin kotiinkin vasta pari tuntia sitten. Oli siskon treffausta ja leffassa käyntiä ohjelmassa. Oli ihan mukavaa. Leffana tällä kertaa toimi "Hypnotisoija"-niminen elokuva. Oli kyllä ihan juuri sen tyylinen kuin ajattelinkin. Ruotsalainen dekkari. Hyvin intensiivisen oloinen. Juonikaan ei onneksi ollut ihan täysin läpinäkyvä. Sellaiset on ärsyttäviä joissa tajuaa syyllisen heti, vaikka itseasiassa tuossakin kyllä pisti näennäinen sivuhenkilö vähän jo aiemmin silmään. Syylliseksi en siltä heti arvannut. Muutenkin omaan makuun oli kivasti yhdistetty erilaisia ihmistarinoita lisämausteeksi. Oli ihan kiva kokemus siis, ei pettymys lähimainkaan. :)

Muuten onkin sitten mennyt lähinnä telkkaria tuijottaessa tämä ns. oma aika. En tiedä. Kai sitä alkaa jo vähän tähän tottumaankin, vaikka kyllä sitä lasta tulee ajatelluksi. Ei siis siinä mielessä etteikö isänsä osaisi hoitaa, vaan.. Kai sitä on vaan pienesti ikäväkin. Pikkuruisen. Sitä on niin tiiviisti hänen kanssaan, että tuntuu oudolta olla erikseen, kaipa tuossa on sitäkin. Luulisin.

Minua muuten yritettiin tänään käännyttää kovasti. Hyvää se ihminen tarkoitti, uskon sen. Kyseessä on meille varattu kissanpentu. Hiukan jopa ärsytti se opastus vaikka varmasti hyvää tarkoittikin tosiaan. Kyllä minä sen uskon. Toisaalta, olen kissojen kanssa ollut erittäin paljon tekemisissä ja rescuejutuissakin mukana vuosia. Kyllä minä riskit tiedän. Tiedän myös sen, ettei se jonkun kotoa kissanpennun ottaminen kerro vielä yhtään sen enempää. Nuo ovat asiallisen hoidon kuitenkin saaneet sen jälkeen kun sijaisemolle hyvin pieninä pääsivät. Jos tulee sairauksia, niin ne mietitään sitten erikseen. Ja voihan niitä ongelmia olla rotukissoillakin kaikenlaisia. Rotukissaa en ole nyt ottamassa. Brittiläinen nyt toki olisi yksi mahdollisuus. Olen sitä kyllä miettinyt, mutta päädyin nyt maatiaiseen tällä kertaa jos vain pentu meille sopivalta vaikuttaa. Katsellaampi. :) Noissa piireissä varaus ei vielä tarkoita pakko ostamiseen. :) Eihän se tarkoita vielä sitäkään, että edes välttämättä antavat kissaa. :D ;) Alustavasti varattu vain. Jos ei ole meille sopiva kaveri syystä tai toisesta, niin löytää sitten jonkun sopivamman aivan varmasti. :)

Niin..

Kävi muuten erikoinen juttu tänään. Joku oli tiputtanut elokuvia postiluukusta. Olisikohan ovesta erehtynyt? Ihan paketissa olivatten eli uusiakin vielä. Ei niissä kyllä mitään vikaa ollut, mutta tuskin ne silti minulle oli tarkoitettu? :D Tai sitten minulla on salainen ihailija ja kohta postiluukusta tipahtelee kukkasia ja konvehtirasioita. (Niin varmaan, joo.. :D )