Sain luetuksi eilen ostamani Kaari Utrion uusimman opuksen. Salainen pahe, tai no.. Salainen ja salainen. Tuollahan ne kiltissä rivissä nököttävät kaikki kirjahyllyssä. :) Aina kun näen uuden kirjan on se pakko ostaa. Jostain myöhäisteiniajoilta jäänyt juttu. Kai. No, onhan ne kivoja aivon narikkaan viskaus kirjoja joissa aina toki käy hyvin. Köyhä kunnollinen nainen saa kreivinsä/herttuansa/muun suuren viskaalin ja elää toki onnellisena elämänsä loppuun asti. Jep Jep.

Tänään tuntuu siltä, ettei jaksaisi tehdä mitään. Ruoka nyt toki, mutta sekin nyt on nopeaa wokkia vain. Ei jaksa panostaa. Hyvä kun viitsi laittaa vaatteita pesukoneeseen. Olenpas minä ahkerana. ;) Kotoiset kotityöt kiinnostavat tällä haavaa yhtä paljon kuin.. Ööh.. No, en tiedä. Joka äärimmäisen epäkiinnostava juttu. Keksi itse. Onneksi ei ole mitenkään erikoisen iso paine edes tällä haavaa tehdä mitään kotitöihin liittyvää.

Kaunis ilma ulkosalla. Voisi napata autokilpailuja piirtelevän jälkikasvunsa kainaloon ja painua ulos lounaan jälkeen. Joo, se on varmasti paras vaihtoehto. Uskoakseni. Ostin uudet rattaat kevyet ja kasaan menevät lähinnä lapsen päiväunia varten vain. Muuten jo kävelee toki itsekin. Voisi ne napata mukaan, niin ei ole niin kiirettä kotiin tulolla.

Oli muuten mukavaa eilen kaupassa kun lapsi yhytti katseellaan kaiken sen uuden CARS-leffa krääsän mitä kauppoihin on tulvahtanut uuden leffan myötä. Ei hän elokuvaa ole nähnyt, mutta niitä kirjoja on luettu ja siis poika on hurahtanut ihan täysin. Meillä asuu pieni Salama, Max, Jasu tai kuka nyt milloinkin. Aina välillä korjataan kärsivällisesti, että "Ei äiti, en minä ole se tai tuo. Nyt olenkin Salama/Jasu, Ramone...". Heh. No, hyvä piirre tuossa on että lapsen saa tekemään lähes mitä vain arkista askaretta nopeasti kun ottaa puheeksi nuo autohahmot. Osaakohan Salama/Jasu/Ramone tmv tehdä tämän tuon sen? No, osaahan toki! ;)

Ilkeä äiti. Hyi minua.