Ja juuri kun alkaa tuntua siltä, että kyllähän se tästä. Ajoissakin vielä! Niin, lapsi sairastuu oksennustautiin ja omakin olo on kaikkea muuta kuin hyvä. Yam. Naurattaisi jos jaksaisi. En jaksa. Varsinkin kun muuttoautosta ei tiedä vieläkään mitään ja nyt sitten lapsen hoitokin peruuntui viimeiseltä muuttopäivältä. Kiva kiva. Mutta jos ei muuten, niin afrikkalaisena naisena on sitten vissiin pakko kantaa loput kamat päänsä päällä uuteen otiin tai jotain muuta yhtä hohdokasta keksittävä. :D (Ehkä kuitenkin vuokrattava se auto jostain ja vinguttava joku tuttava kuskiksi. ;) ) Jos kaikki menee oikein "nappiin", niin saan oksennellen kantaa noita tavaroita. Hmn.. Hohdokasta.

Mutta minkä sitä sitten voi. Joskus elämä vaan on.