Vuodatus on ollut jälleen telakalla, enkä tiedä miten nytkään jatkossa toimii.

Katsellaan..

Muutama viikko sitten olimme tosiaan päiväkodin keskustelussa liittyen lapseemme ja seurausta oli sitten se, että menemme jatkotutkimuksiin aikanaan. Mielestäni tässä nyt hoppuilaan ja ne syyt kuulosti vähän.. No, sanotaan nyt vaikka niin, jotta tiedän kyllä lapseni heikot kohdat mutta nuo heidän syyt tukimusten tarpeelle olivat mielestäni kyllä lievästi sanottuna heikot perusteet omaavia. Enpä kuitenkaan alkanut vääntämään aiheesta, kuten ei lapsen isäkään. Tutkitaan nyt sitten. Ehkä niihin todellisiin mahdollisiin ongelmakohtiin saisi sitten tukea ja neuvoja samalla. :)  Sen kyllä tein, että menin myöhemmin seuraamaan lasta päiväksi sinne kun kerran se kuulemma kävi. Näin kyllä ongelmakohtia, mutta en niitä joita oli sanottu.

Sitä ensin pelästyi sitä keskustelua, mutta toisaalta tiettyjä piirteitä pojassa on ollut aina ja.. No, eihän ne tutkimukset ja mahdollinen diagnoosikaan mikään kauhistus lopulta ole. Jos ne päiväkodissa nyt vähän ylireagoivatkin, niin ehkäpä heidän vaan kuuluu tehdä niin jos vähänkään huolta on? :) Ehkä ne ammatti-ihmiset niissä tutkimuksissa sitten näkee asiat paremmin? Toivottavasti. Ikävää jos keskitytään ihan vääriin asioihin.. Toisaalta murehtiminen etukäteen lienee varsin turhaa.

Katsellaan..

Muuten arki on mennyt aika omalla painollaan. Mitä nyt tuli koetuksi "ihana" kihomato-epidemia. Päiväkodistahan ne tulivat, tietenkin. Nyt vaan toivon, että sielä on siivottu hyvin ja että muissakin perheissä on ällötykset häädetty asianmukaisesti. Minä en mikään kovin herkkä ällööntymään, mutta silti HYI nuo vekkulit. Toivottavasti ei tarvitsisi enää kohdata ikinä..

Tänään käytiin muuten katsastamassa Röllin uusin elokuva ja näin aikuiselle se oli aika pettymys. Vähän sellainen "Pikku Kakkosmainen" jotenkin. Perustui lähinnä vanhoihin lauluihin ja itse hahmoon joka ei itse paljoakaan ääneen päässyt ainakaan kunnolla jne. Lapsi kyllä näytti pitävän ja se tietenkin pääasia. Lapsi oli melko otettu koko elokuvateatterista kun ei ollut sinne ennen päässyt. Nätisti hän sielä istuikin. :)

Huomenna pitäisi mennä vähän viettämään kivaa iltaa siskon kanssa. Tulee kyllä tarpeeseen. Vähän minimaalista missään muualla liikkuminen ja oleminen kuin ihan näissä arkisissa jutuissa itsekseen ja lapsen kanssa. Tylsäksihän se käy pitkään kun jatkuu. Ei vaan.. No, tee mielikään kauheasti mihinkään lähteä oikeastaan. Toisaalta tiedän, että tekee hyvää kivassa seurassa. Sitä vaan on myös aika vähän tarjolla. Itsestä se kyllä johtuu, pääasiassa. Sitä on käpertynyt aika itseensä nykyisin. Jotenkin. Sitä vaan.. No.. Sen on niin huomannut, että kun päästää jonkun lähelleen niin eipä siitä hyviä seuraa. Itselle ainakaan.

Mutta mitäs noitakaan murehtimaan. Senkus vaan eletään eteenpäin..