Tämäkin vuorokausi kulkee pikku hiljaa loppuaan kohden, kuten aina tähän aikaan illasta. Tiistai on kohta mennyt, eikä tänäänkään tapahtunut mitään kovin merkittävää. Tai no, tänään oli ensimmäinen vapaaehtoispäivä. Kai sen voisi merkittäväksi laskea. Tunsin itseni välillä vähän eksyksissä olevaksi, vaikka ihmiset ja paikkakin tavallaan olivat tuttuja. Se rooli vaan oli erilainen. Katsellaan, uskoisin, että hitaasti hyvä tulee tuossakin asiassa.

Vaikka... Tulipa taas todettua, että mikään askartelija en kyllä varsinaisesti ole edelleenkään. :D

Huomenna on taas ehkä yksi kamalimmista asioista jonka tiedän. Elatusmaksuista pitäisi taas sopia. Että minä inhoan niitä tilanteita! Yyh. Lippulaput on taas kerätty tunnollisesti mukaan juu ja koitettu asennoitua tilanteeseen, mutta ottaahan se aina päälle kuitenkin. Yök.

Kaipa siitä kuitenkn hengissä selviää? Ehkä. ;)


Mutta, jos sitä menisi nukkumaan jotta huomenna jotain jaksaisi.