Viime yönä vanha tuttu uni toistui tai siis, eräs niistä. Tällä kertaa unessa oli outo erilainen vivahde.

Lähinnä kyse oli vain tunteesta, ei sen enemmästä. Silti jäi jotenkin mieleen vaivaamaan. Pakko myöntää. Nuo tietyt unet vaivaavat joskus vieläkin, vaikka ovat toistuneet samanlaisina tai ihan vähän muuttuen vuosikausia. Lapsuudesta asti. Nyt näin siis unen jossa olin jollain vieraalla meren rannalla odottamass jotakuta rakasta. Tähysin kauas, mutten nähnyt ketään. Odotin ja odotin. Vuodet vierivät eteenpäin, mutta ketään ei tullut. Tällä kertaa tosin oli outoa odotusta ilmassa. Jotain sellaista jota ei ole ennen unessa ollut. Toivoa? Ehkäpä juuri sitä  Ennen sitä ei ole ollut, sen jotenkin tajusi herätessään ihan ensimmäisenä kun alkoi unta muistelemaan. Oleellinen ero.

Tiedä sitten mitä nuo unet tarkoittavat vai tarkoittavatko mitään. Ainakin ne on hienoja. Joskus olen koittanut kuvailla niitä tarkkaan muttei se onnistu. En osaa kirjoittaa niin hyvin, että kaikki tulisi hyvin esiin. Ova todella eläväntuntuisia unia. Nuo ovat aina olleet. Sen meren jopa haistaa herätessään. Outoa. :D

Mutta..

Ehkäpä se vain on meren kaipuuta. Minä rakastan merta. Eritoten syksyistä merta. Tiedä sitten mistä johtunee. Ei sille ainakaan mitään selvää syytä ole olemassa. Vaikka noinkohan niihin rakkauden tunteisiin aina niin älyllinen syy löytyykään? Jos koskaan.