Lapsi isällään ja minä korkkasin viikkoja jääkaapissa olleen valkoviinipullon iltapalan seuraksi. Kai sitä joskus saapi herkutella? :)

Ollut vähän hassu viikko. Puhelin on soinut enemmän kuin omaksi tarpeiksi. Ihmiset ovat kummallisia. Kun itse vetäytyy kauemmas niin yht'äkkiä kiinnostutaan. "Tuutko sinne tai tänne tai tuonne?", "Tulisitteko yhdessä sinne tai tuonne?". Häh?! No, ollaanhan me sitten pojan kanssa menty jonkin verran. Itse olen vähän vain ihmetellyt, että mistä nyt tuulee kun ihan oikeasti olen mielestäni ollut noille ihmisille jopa vähän tyly toisinaan. Ei siis henkilökohtaisesti mitään vastaan ole, mutta en vaan oikeasti jaksa sosiaalisia kuvioita nykyiseltään juuri ollenkaan.

Ehkä nuo asiat sitten vaan toimivat juuri noin?

Mene ja tiedä..



Huomenna ajattelin mennä katsomaan Puhdistuksen leffateatteriin. Saa nähdä mitä pidän. Kirjasta ainakin aikanaan tykkäsin. Siivoillakin ajattelin. Tänään meni ihan vain hengailuksi tämä ilta. Kuuntelen jonkin satunaisen mielenhäiriön takia Dingoa. Kaipa tuollakin musiikilla jokin paikka sydämessäni sitten on? Mahdollisesti. Jos ei muuta, niin se on se nostalgian kaipuu, joka aina joskus tuo Dingo-fiiliksen kohdalle.

Tiedä tuostakaan sitten.

Minä taas en näemmä tiedä mitään. Ei tosin lainkaan yllättävää. :D


Mutta..

Noinkohan sitä niin kovasti tarvitseekaan tietää? :)