Päivä alkanee olla pulkassa taas. Olin asuntoja metsästämässä. 6 asuntoa nyt haussa. Toivottavasti joku tärppäisi. Montakin syytä tuohon päätökseen, jota tuossa kypsyttelin jo jonkin aikaakin. Onhan tässäkin asunnossa puolensa, mutta taitaapi olla aika siirtyä eteenpäin.. Aika aikaa kutakin ja niin edelleen. :)

Muuten päivä meni omalla painollaan, kuten ennenkin. Lääkintäkin tuntuu purevan lapsen vaivaan. On kuulemma suht yleinen vaiva  ja menee aikanaan ohi. Pahimpiin yskäkausiin on tuo lääkitys ja tietysti asiaa seurataan. Toivottavasti ei tuosta vakavampaa koskaan muodostukaan. Sitä on aina melko herkillä tälläisistä jutuista kun lasta koskettaa. Ja kaipa se ihan luonnollistakin niin on.

Mietin akvaariosta luopumista, mutta.. Jos muutto tuleekin asuntoon johon tuo mahtunee, niin enpä taida raaskia. Ei vaan ole ihan sellainen josta tykkäisin. Lehtikaloja kun mielisin ja tuo on niihin liian pieni. Harmi kyllä. Ja aika ruma kapistuskin kun on jo ikää kohtuullisesti. Toimiva toki, eipä sillä. Estetiikka vaan ei oikein ole kohdillaan. :D

Mitäs muuta?

Jotenkin kumma fiilis. Näkee mörköjä vähän kaikkialla. Se on ikävää.. Saa muistutella itselleen ettei sellaiseen ole mitään syytä ja niin pois päin. Kaipa tämä tästä taas normaalisoituu aikanaan. Tasoittuu ja rauhoittuu. Jotenkin kumma fiilis senkin suhteen kun sitä on nyt helpottanut lapsen kanssa taas tosi paljon ja kun sitä aikanaan odotti, että helpottaisi ja jaksaisi enemmän kun sitä oli lapsen kanssa hyvin yksin oman jaksamisensa varassa. Nyt onkin jo taas energiaa välillä paljonkin muuhun ja lapsi alkaa olla hyvin itsenäinenkin monen asian suhtene pikku hiljaa. Mitä sitten kun lähtee esikouluun? Kouluun? Minähän tunnen itseni vallan orvoksi. :D Niin se aika menee menojaan, pikku hiljaa. Katoaa jonnekin, eikä koskaan enää palaa..