Pojan syntymäpäivä ohitse. Kylppäriremonttikin alkanut.

Synttärit meni hyvin. Oli tarjottavaa (itsetehtyä ja ostettua) ja vieraina sukulaisia. Oli kova homma järjestämisessä, mutta selvittiin me siitä tiiminä vaikkei poikaa saatukaan hoitoon vaikka niin oli suunniteltu. Tuollaisen touhukkaan 2 vuotiaan kanssa tekeminen on aina vähän sirkustemppuilua, varsinkin jos jotain enemmänkin pitäisi tehdä, mutta tosiaan kyllä se meni kun vaan tuhrasi aikaa paljon.. Pojalla oli kuitenkin kivaa. Aivan mahdottoman kivaa. Lahjapaketeista hän ei kyllä kovasti ymmärtänyt, mutta tunnollisesti pienissä erissä lahjansa avasi. Mieluisimmat lahjat taisivat olla meidän vanhempien antama leikkikeittiö ja mummilta (äidiltäni) saamansa autorata. Autorata tosin hajosi 5 minuutin käytön jälkeen vaikka olikin tarkoitettu tuollaisille pienille. Onneksi valmistaja lupautuu lähettämään meille uuden. Nyt sitä sitten vaan odotellaan kovasti. :)

Kylppäri revittiin sitten auki seuraavana päivänä ja paljastui sitten sen luokan ongelmaa, että ainakin kuulemma kuukausi menee kuivatellessa. Vessa ja suihku saatiin käyttöön toisesta asunnosta johon kuitenkin vähän matkaa. On tässä vähän ollut miettimistä miten saa hoidettua hommat tuon pienen kanssa, varsinkin lapsen kanssa kaksin ollessa välillä hieman hankalaa. Varsinkin kun sen verran kuitenkin kylmä ettei lastakaan voi ihan paitahihasillaan tuosta siirtää asunnosta toiseen. Mutta kai tästä hengissä selviää - toivon ainakin niin..

Kova väsy päällä jatkuvasti lapsen yöheräilyjen takia. En tiedä mistä kiikastaa, mutta tuntuu että voisi olla ihan sitä mielikuvituksen heräämistäkin. Päivisin meinaan leikkii jo paljon selviä mielikuvitusjuttuja itsekseen. Kaipa se voi niistä unistakin tehdä tapahtumarikkaita? Joku vaihe kai taas vaan siis. Vähän raskaaksi vain välillä menee kun ei saa nukkua. *huokaus*

Puhe hällä alkaa selvästi tulemaan kokoajan paremmin ja enemmän. Matkii enemmän ja enemmän puhetta, nimeää esineitä. Pitkiä puheitakin pitelee muttei niistä kyllä selvää saa kuin puolet jos sitäkään ja senkin hyvällä tahdolla jos oikein ponnistaa ja pinnistää. :D Mutta kuitenkin. Pikku hiljaa. :)

Mitä sitten itselle kuuluu?

Tätä arkea vaan. Muutamia ideoita olisi ansaitsemispuolella ja muutenkin kiinnostavia juttuja, mutta ajasta ja rahastahan se sitten on kiinni jäänyt toistaiseksi. Ehkä jossain vaiheessa sitten. Mieli välillä aika alhaalla, mutta taas toisaalta pieni mies siinä missä välillä on aika vaativaa seuraa on hän myös hauskaakin seuraa ja eipä tuossa isossakaan miehessä valittamista ole oikeastaan. ;)

Muutamaa ystävää kyllä aika ikävä, mutta.. Ei tässä oikein tunnu olevan aikaa millekään ja kaikki asuvat niin kaukanakin. Orpo olo joskus siltä kantilta katsottuna jos nyt asiaa sitten ehtii ajattelemaan (tai itsensä antaa ajatella moista). Täälläpäin ei juuri ystäviä ole. Tai onhan niitä, mutta kun ei pääse sinne ja tuonne helposti niin ne välit on aika huonoissa kantimissa nykyään kyseisiin sinkkuystäviin. Harmi kyllä. Mielelläni välillä kuuntelisi muutakin elämää kun tätä lapsiperheen arkea.. Ja muutenkin, mutta no.. Kaikkeahan ei tunnetusti voi saada.

Viikatteen uutta levyä odottelen, vaikka eipä siinä taas uusia tainnut montaa olla. Syntymäpäivälahjakseni sen ostan, saanpahan minäkin siis jotakin lahjaksi! :D