Muuttolaatikoita asunto täynnä. Pikku hiljaa pitäisi alkaa miettimään tavaroiden pakkausta ja ylipäätään sitä mitä ottaa mukaan ja mille uutta kotia pitäisi etsiskellä. Kun neliöt pienenevät lähes puolella on pakko jostain luopua. Akvaario eniten harmittaa. Mietin tuossa, että jos sitten kun asuntoon pääsee vielä koittaisi mittailla ja katsoa jos ei tarvitsisikaan tuosta luopua. Vähän vaikea arvioida jotenkin yhden pikaisen näkemisen perusteella mitä mihinkin laittaisi varsinkin kun asunto oli vielä täynnä edellisen asukkaan tavaroita. Siis todella täynnä. Ei siitä oikein kunnon käsitystä saanut millainen asunto sitten on tyhjillään..

Kauheasti turhaa tavaraa säästössä vieläkin. Eläinten häkkejä, tavaroita ja lapsen vaatteita ja joitain tarvikkeita. Olen koittanut myydä mutta tuntuu aika nihkeältä. Ilmaiseksi varmaankin pääsisi helpoimmin eroon, varsinkin jos on valmis tyyliin maksamaan siitä että tullaan tavarat hakemaan. En kyllä yhtään enää ihmettele, että jotkut heittää käyttökelpoista kamaa vain roskikseen. Helpompaa.. Vaikkakin kyllä tyhmää.

Jotenkin ollut aika ajatuksissaan tämän päivän. Yöunet jäivät aika minimaalisiksi lapsen öisen heräämisen takia. Muutenkin aina kuin vain on ollut hetki itselle sitä on tavannut itsensä ihan jostain muualta, mielikuvamatkailua siis. :) Kai sitä kaipaisi jotain irtiottoa tästä kaikesta. Olen aina ollut aika huono sopeutumaan tasaiseen arkeen ja sitähän tämä nykyisellään on. Vaikka kyllä sitä kaikkeen sopeutuu ja kunhan taas saa ja kykenee nukkumaan, niin aina vain sekin käy helpommin.

Tietenkin.

Harmittaa kun pitää jäädä näille tanhuville. Jotenkin aivan mieletön tarve muuttaa jonnekin kauemmas. Jonnekin muualle. Helsinkiäkin jo mietin, mutta ei taloudellisesti oikein ole kannattava ratkaisu. Valitettavasti. Ja lapsen kannata tuo olisi toki varmasti kurjaa. Pitänee vain niellä karvas kalkki ja hyväksyä tilanne sellaisena kuin se (jälleen kerran) on. Ja olla onnellinen nyt tästäkin muutosta. Ja kyllähän minä olenkin. Kunhan nyt vaan asiat menisivät hyvin..