Kuuntelen öistä sateenropinaa. Ihana ääni. :)

Lapsi tosin totesi, että haluaa kesän takaisin. Oli todella kiukkuinen. Kaikki on kuulemma pilalla kun ei ole enää kesäisen lämmin kokoajan. Mutisi ja nitisi. Kiukutteli ja polki jalkaa lattiaan. Poistui nurkkaukseensa naama kurtussa mököttämään, kun sanoin etten voi asialle yhtään mitään. Hetken oli hiljaista ja sitten kuuluikin iloinen hihkaisu. Muisteli, että eräs ystävämme on luvannut kuulemma juoksuttaa talvella häntä pulkassa. Suunnitteli jo, että käskee vain menemään lujempaa ja lujempaa. Murhe taisi sillä olla tältä kertaa selätetty ja hyvä niin. :)

Minua kyllä vähän hirvittää. Kaikki lapsen vaatteet menneet pieniksi. Aivan kaikki. Nyt siis sitten iloisesti hankkimaan syysvaatteet ja talvivaatteet heti perään. *huoh* Sisävaatteetkin menneet pieniksi. Kivakiva. Kirppiksiltä koitin katsella, mutta eipä oikein löytynyt. Pitänee seurailla. Hauskaa on myös se, että on kivastI ns. kokojen välissä. Muutenkin saa tehdä työtä, että oikean mallisia vaatteita löytyisi. Mitä vanhemmaksi hän tulee sitä isompi ongelman muodostavat valmisvaatteiden kannalta leveät hartijat ja rintakehä.  Nyt saapi jo yläosaan ostaa 120cm minimissään. Haalareita ei voi enää ostaa ollenkaan ylä-, ja alaosan koon epäsuhdan takia. Päälivaatteet saa ostaa erikseen eli tarkoittanee sitä että kalliiksi tulee sekin. Niin ja kengät.. Se on sitten vielä oma tarinansa.. No, kaipa noista hankinnoista selviää kun miettii tarkkaan hankinnat. Itselle ei sitten tarvinnekaan ostaa mitään. :D Ei kyllä jaksaisikaan. Näineenkin saa jo vaateshoppailukauhuisena ihan tarpeeksi kulkea kaupoissa ihmettelemässä mitä ostaisi ja millä rahalla. Huh.

Muuta ihmeellistä ei täällä sitten olekaan, PAITSI.. Niin.

No, ainahan kai se jokin poikkeus on. Tällä kertaa se on se, että nimenmuutoksestani tehtävää lopullisista päätöstä saapi vielä odottaa. Venyy ainakin tuonne myöhempään syksyyn ellei vallan loppuvuoteen. Sitten tuleekin jo määräaikakin vastaan. Koitan lohduttautua sillä, että ainakin tuo on vielä vireillä eli vielä on kuitenkin hyvä mahdollisuus siihen että homma onnistuu kuitenkin. Pitänee vain toivoa parasta, muutapa tässä ei enää voine homman hyväksi tehdäkään.

Voi vain odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa toivoen parasta.

Tuo tosin nykyään tuntuu liittyvän elämässäni moneen muuhunkin asiaan.

Itseasiassa.