Oih.

Tuolla tavalla kun osaisi laulaa.

Mahtava videokin.

En kyllä muuten tiedä koko bändiä. Kunhan nyt vain eksyin näkemään. 

..

Eikä ne sanatkaan huonot ole. Sisältää totuuksia. Mutta, kuten tuossa videossakin ainakin hetken aikaa, niin joskus vain voi kaikki olla mennyttä.

Eikä sanojaan ja tekojaan voi kelata takaisinpäin. Ikävä kyllä.

Niitä mahdollisia hyvin lopullisia tapahtumia vielä vähemmän..

 

Toivottavasti en sentään koskaan onnistu rakkaimpiani ympäriltäni häätämään kokonaan, Kuolemalle nyt ei voi mitään, mutta sillä tavalla kun nyt voi vaikuttaa pieni ihminen. Se on ollut varmaankin aina yksi suurimmista peloistani. Se, että en riitä. Etten ole tarpeeksi niille keitä rakastan. Että hylätään. Käännetään selkä. Se, että aina ja ikuisesti tekee jotain väärin tai on jotenkin muuten riittämätön tavalla tai toisella. Vääränlainen.

Vaikkei asiat nyt noin tietenkään mene. Tai ainakaan pitäisi mennä. Ei noin pitäisi tuntea. Mutta kai jokaikinen jotain pelkää? Syvällä sisimmässään?  Itse olen antanut pelkoni ohjata vuosia elämääni. Olen yrittänyt liikaa. Hyväksynyt suhteita joissa on ollut epäterveitä piirteitä enemmän kuin tarpeeksi. Ja hyväksynyt muutenkin ihmisiltä aivan järkyttävää käytöstä itseäni kohtaan. Ihan hävettää ja nolottaa kuinka urpo sitä on ollut. Mutta.. Ei kai vielä ole myöhäistä olla itselleen rehellinen ja korjata ainakin tuo asia elämässä? Vaatia itsellekin jotain. Tuntea oma arvonsa.

Se ei taida olla helppo tie kaikkineen. Monestakaan syystä. Mutta jos sitä kuitenkin pohjimmiltaan onnellisin näin? Uskon niin. Uskon rehellisyyteen ja ole aina ollut ihmiseksi hyvin rehellinen tapaus. :) Mutta, itselleni olen vasta nyt opetellut olemaan rehellinen niin hyvässä kuin pahassakin. Se tuntuu olevan kaikkein vaikeinta. Jostain kumman syystä.

Ja välillä se vanha pelko tulee sieltä jostakin..