Laskuja, Laskuja.. Huokaus. Saa olla tosi tarkkana tässä kuussa. Ei tarvitse kuvitella lähtevänsä yhtään mihinkään tässä kuussa ja joulukin tulossa. Saa kyllä lahjojen ostaminen keskittyä jälkikasvuun tänä vuonna kun ei yksinkertaisesti ole muuhun varaa. Mutta kaipa aikuiset sen ymmärtää? Luulisi. Jouluruokien kanssa en oikein tiedä.. Kaksi päivää poika on minulla ja kaksi isällään syömässä muiden pöydissä. Ehken sitten ala itse väsäämään mitään kovin kummallisia. Tuntuu jotenkin niin turhalta..

Nyyh.

Kun joskus saisi järjestää oikein ison joulun. Tykkäisin niin, mutta aina vaan pienemmäksi käy.. Olen varmaan kummallinen kun moista harmittelen, mutta kun TYKKÄÄN joulusta ja haluisin järjestää oikein ison tunnelmallisen joulun edes joskus. Kummallisia haaveita vissiin. :) Minä olen vissiin kovin epämuodikas noin muutenkin, että eipä liene uutta. :)

Viime joulu oli vähän edes sinnepäin. Oltiin perheenä ja tehtiin omia joulujuttuja ja minä tykkäsin niin kovasti. Mutta, se oli silloin. Nyt pitänee keksiä uusia juttuja. Ajattelin, että olisimme menneet mummilaan. Sekin nyt näyttää siltä, että mummilaa ei enää ole tuossa muodossaan jouluna. Kun sekin myydään. Muutoksia, muutoksia..

Mutta..

Pitänee keksiä tosiaan vaan uusia juttuja sitten. Ei auta muukaan. Onneksi sentään lapsi on luonani. Se on paljon se. :)

Mitäs muuta?

Päivä mennyt omalla painollaan. Tehdessä normaalia arkea.  Lapsi tosin aiheutti huvitusta  mm. taistelemalla kalakeittolounasta vastaan. Ei, hän ei syö kalakeittoa. Pisaaraakaan kun se PAHAA! Ihmettelin, että mitä kummaa kun on aiemmin tykännyt. Lopulta sain maistamaan. Lapsi makustelee. Makustelee lisää. Toteaa toruen, että keittokalaahan tämä. Mikset heti sanonut?! Ja söi monta lautasellista.

Keittokalaa. Selvä. :D