Katselen pimentyvään maailmaan ikkunastani ja mietin kaikenlaista.

Oikeastaan ajatukset kierrelleet nyt kuukauden verran aika voimakkaasti milloin missäkin. Aloin pykäämään jo unohtunutta kirjaanikin taas reilun 2 vuoden jälkeen. Tiedä tuleeko tuosta intohimoisesta hullunhommasta koskaan mitään valmista, mutta ehkä. :) Nyt kasassa parisen sataa sivua, eikä valmista ole lähimainkaan. Laadusta on itse vaikea sanoa mitään. Toiselle siskolleni näytin pätkiä tekstistä ja tuntui olevan kovin täpinöissään jo pelkästä ideasta, mutta.. Hmn.. No, lähisukulaiset on lähisukulaisia tietenkin. :)

On taas jotenkin sellainen ihme fiilis, kuten minulle tuppaa tulemaan ajoittain. Jotenkin levoton ja kummallinen. Sellainen, joka tuntuu usuttavan isoihinkin elämän muutoksiin, mutta ilmeisesti sellainen onkin tässä eteen tulossa mikäli merkkejä oikein luen. Muuttoa pukkaa ja salaa toivon, että mahdollisimman kauas täältä. Oli suunta sitten mikä tahansa, sillä ei oikeastaan ole väliä. Sitä vaan ei viihdy täällä, ei ollenkaan. Tosin sellainen minä olen aina ollut. Koskaan viihtynyt pidemmän päälle missään. Koditon sielu.