Yö. Katselen pimeyteen makuuhuoneemme ikkunasta ja kuuntelen Viikatetta. Jotenkin sopii tuo musiikki nyt tähän olotilaan. On jotenkin tyhjä olo kaikkineen. On asioita hoidettu koko päivä, sovittu asioista jne.

Sitä jotenkin se totuus läjähtää naamalle pikku hiljaa. Pelottaa lähinnä rahan kanssa, varsinkin syksyn osalta. Kelan päätöksetkin aiheuttavat vähän pään vaivaa. Kun pakko olisi saada asumistukea, mutta omaisuutta on olemassa joten tiedä häntä saanko. Omaisuus on kuitenkin sellaista josta ei paljoa hyödy tässä tilanteessa, mutta piruakos Kelan aivoituksista tietää. Eivät oikein itsekään osanneet sanoa juuta saati jaata kun koitin asiasta kysellä. Hitto kun pelottaa avata sitä kuorta aikanaan, kun päätökset tulevat. Aika surkea tilanne jos asumistukea en saa kun ei sitä omaisuutta tuosta noin vaan rahaksi muuteta - eikä ole edes minusta kiinni asia. Siinä voi mennä vuosia ja taas vuosia ennenkuin on senttiäkään kourassa sieltä päin. *huoh* (On nuo perinnönjakamiset ja perintöriidat niin mukavia.. Suosittelen kokeilemaan - NOT.)

Suruttaahan tämä tilanne toki muutenkin, mutta kun en kerran asialle mitään voi, niin sitten murehduttaa käytännönasiat. No, pakastinta olen täyttänyt ahkerasti kaikella luonnosta saatavalla. Yllättävän paljon ihmisillä lojuu nurkissaan marjapuskia joiden tuottoa eivät kerää talteen ollenkaan. Ja metsistäkin löytyy mustikoita kivasti. Puolukoita tässä odottelen. Ja sieniä olen etsiskellyt myös, tosin nyt aika huonosti sitä olen ehtinyt tekemään. :D  Jospa nuo talvella avittavat arkea ainakin jotenkin. :) Saapi ainakin herkutella sitten edullisemmin - ja ovat ainakin marjat kotimaisia. :) Kohta alkaakin omenaruljanssi. Äidillä on omenapuu poikineen tontillaan ja lahjoittaa kuulemma kaikki omput meille. Siitä saa kivasti hilloja, mehuja ja lohkojakin pakkaseen puuroja ja vaikka piirakoita varten. Nam! Ja raparperiakin saa mummilasta niin paljon kuin jaksaa hakea ja viipaloida. Kaipa tuo kaikki auttaa ainakin jonkin verran. Poikakin on ollut innoissaan säilönnässä mukana. Kaipa se on hänestä hauskaakin. On jopa malttanut olla syömättä pakastettavia juurikaan.

Oho.. Ompa kello paljon.

Nukkumaan! :)