Elämä jatkuu..

Katselin tuossa kamppeita ja olen siitä iloinen, että olen pitkin kesää paremmalla elarilla ostellut lapselle vaatteita pikku hiljaa. Exälle tosin varmaan tulee nyt se kuva ettei eläminen maksa mitään kun ei kauheasti just nyt tarvita vähään aikaan mitään, mutta totuus paukahtaa kyllä sitten päälle jossain vaiheessa. Ärsyttää että pitää nyt sitten hankintoja hyväksyttää ja soitella ja pyydellä. Oli niin paljon helpompaa kun voisi hankkia mitä tarvittiin kun minä sen arjen täällä muutenkin hoidan.

..mutta tilannekohtaisesti pitänee vain ottaa. Ja kai se sitten on näin reilumpaa? Mene ja tiedä.

Reiluus? Mitä sekin sitten lienee kenenkin mielestä? Tuntuu vähän vaihtelevan sekin keneltä milloinkin kysytään. :D

No..

Tänään on ollut jo melko ahkerana ja aikaansaavana liikenteessä ja kohta jatkuu asioiden hoito. Tänään onkin elokuvapäivä ja namupäivä lapsen kanssa eli otamme jonkin olemassa olevan elokuvan ja nautimme perjantaista. Poppareita voisi mikrossa poksautella. :)