Yö..

Se on sitä vaikeinta aikaa. Tavallaan. Toisaalta rauhaisaa omaa aikaa, jossa aina mukana hitusen mystiikkaa tai ainakin tunne siitä. Mielestäni, siis. :) Olen aina ollut enemmän yöihminen. Tosin ehkä lapsuuskin osaltaan sellaiseksi teki kun ei meillä kouluikään asti mitään nukkumaanmenoaikoja ollut mitä muistan. Tiedä häntä mikä tuon sitten lopulta määrittää. :) Vaikeaa yöt on ehkä osaltaan samasta syystä kuin ne ovat ihania. Sitä on ihan yksin silloin, yksin, eikä maailma ympärillään ole niin tunkemassa ärsykkeitä mieleen. Öinen hiljaisuus ja yksinäisyys päästää helposti ne mieltä vaivaavat möröt vapaaksi. Se voi olla aika pelottavaa. Toisinaan. Ainakin se voi ahdistaa melkoisesti. Onneksi möröt eivät kovin usein vaivaa. Mutta joskus,  joskus, ne pääsevät vapaaksi ja se ei ole kivaa. Onneksi tänään ei ole kuitenkaan sellainen päivä. :)

Tänään..

Niin..

On ollut ihan tavallinen päivä. Nyt  tosiaan sitä taas illasta taas nipisti itselleen aikaa olla ihan rauhassa ja itsekseen. Kuunnella musiikkia, seikkailla netissä ja nauttia päänsisäisen maailmani kauneudesta. Niistä hyvistä asioista ja mielikuvista. Painajaiset, hirvitykset ja ahdistukset ovat hyvin teljettyinä jossakin mielenperukoilla. Niistä ei tällä haavaa tarvitse huolehtia ja hyvä niin. :)

Sitä kyllä on tullut lähinnä siihen tulokseen, että FB on.. No, onhan siinä positiivisetkin puolensa. Toisaalta.. Huonoja puolia on esim se, että se hieroo kipeitä asioita naamaasi silloin kun et sitä yhtään kaipaisi. Olisi helpompi olla  tietämättä ja kuulematta tiettyjä asioita. Niin, ja..  Kylmäähän tuo on verrattuna näkemisiin tai ihan niin soittamisiinkin verraten.

Mutta..

Kai se sitten on sitä nykyaikaa?