On helpottunut olo. Raha-asiat ovat nyt järjestyneet lähes niin hyvin ja vähän paremminkin kun kai ne voi mitenkään järjestyäkään. Olen helpottunut. Kelassakin jopa osoitettiin rahtusen myötätuntoa josta olin hieman yllättynyt. Aika paljonkin oikeastaan. Ei nuo rahat mitkään maan mainiot ole mutta tarkalla taloudella kyllä selviää. Ikävää kun pitää noihin turvautua, mutta eipä tuolle tässä tilanteessa mitään voi. Onneksi on tuo mahdollisuus. En usko, että kovin helpolla ainakaan tarvitsee hakea sossusta mitään ellei jotain ikävää satu *kop kop* On toisaalta kyllä helpottavaa tietää, että on sekin mahdollisuus jos jotain odottamatonta tapahtuisi. Kaipa sieltä aina sellaisiin vakaviin juttuihin kuitenkin apua saa kun tulot tälläiset ovat - uskoisin. Luulisi, kun alkoholisteillekin kai kuitenkin elämää kustannetaan jne?

*HUOKAUS*

Toivottavasti ei mitään ikävää nyt tapahdukaan. Että kaikki pysyisi nyt ainakin hetken tasapainossa. Jos edes sitä voisi toivoa. Tässä on nyt vuosi menty aika haipakkaa. Ja viimeiset neljä vuotta ollut aika raskasta aikaa yleisesti muutenkin.

Äiti vihjailee jo uusista suhteista ja vilauttelee toiveita uusista lapsenlapsista jne. Jotenkin äärimmäisen raskasta moinen tässä tilanteessa. Varsinkin kun olisin halunnut tämän nyt kuolleen suhteen kestävän, ihan oikeasti. Ja niitä lapsiakin olisin halunnut lisää. Nyt noista asioista puhuminen tuntuu siltä kuin veistä väännettäisiin märkivässä haavassa - kiitti, äiti. No, hän nyt ei ole koskaan ollut järin hienotunteinen ja tiedän sen kyllä ettei pahaa tarkoita. Omalla tavallaan kai kannustaa eteenpäin tai jotain. Silti.. Megayöks. Joskus voisi miettiä mitä puhuu. Oikeasti.

Lapsi odottaa kovasti isin kanssa oloa ja hyvä niin. On se vähän vaikeaa kai pitkään ja ehkä aina tämä tilanne, mutta kaikkeen on totuttava niin hyvin kuin voi. Jotkut kyselevät erosta kuullessaan, että ollaanko me vielä tekemisissä ja väleissä miehen kanssa jne. Miten sitä nyt ei sitten oltaisi kun on tuo lapsi? Tuntuu kyllä niin kamalalta tällä haavaa välillä, että en olisi tekemisissä jos ei täytyisi. Olisi helpointa joksikin aikaa sulkea tuo ovi kokonaan, mutta kun ei voi.

...

No, eikös sitä ole sellainen sanontakin kuin, että se mikä ei tapa se vahvistaa.

Kyllä sitä alkaa pikku hiljaa olla melkoista superia tällä karaisulla. Vähintään.