Menin eilen avautumaan eräälle tärkeälle läheiselle minua jo vuosia vaivanneesta asiasta. Vihdoin suoremmin kuin ikinä. Uskoisin. Sitä viimeinkin toivoisi suoraa vastausta. Mielestä vastausta toki, mutta ehkä kitumisen kautta se kielteisempikin vastaus on parempi kuin tämä minua vaivannut tuska ja epätietoisuus. Pelottaa. Välillä ihan järkyttävän paljon. Välillä tosin tulee ohikiitävästi mieleen, että ehkä olisi sittenkin ollut parempi olla hiljaa. Oikeasti en kuitenkaan ole sitä mieltä, sisimmältään. Sille on aikansa ja sitten on aika selvittää asiat suoraan. Ei ikuisesti voi toimia kuin pupu pelottavien asioiden kohdalla eli työntää päätään pensaaseen. Se persus kun kuitenkin loistaa kauas tai jotain. :D

En tiedä. Juteltiin muuta ja tämä ihminen tuntui olevan edelleen yhtä läheinen ja ystävällinen kuin aiemminkin ja siitäkös tuli hyvä mieli. Muttei se silti vielä mitään tarkoita. Ei se silti tarkoita, että asiat ennen ja nyt ovat niinkuin toivoisin niiden olevan. Eipä tietenkään. Silti sitä toivoo ettei ole ollut vallan väärässä kaikkia näitä vuosia.

..mutta ei kyllä olisi ensimmäinen kerta jos rehellinen olen. Todellakaan. Ja tuskimpa viimeinenkään. Epäilen. Ei oikein ole minun vahvinta alaani ihmisten tekemisten ja sanomisten tulkitseminen. Ihmiset ovat niin kovin monimutkaisia kun vanhenevat tuosta pikkulapsi iästä. Eikä aikuisista ota välillä todellakaan mitään selvää. Sanotaan muuta kuin tarkoitetaan. Toimitaan toisin kuin sanotaan. Puhutaan puutaheinää, vältellään, vedetään vitsiksi ja mitä ikinä. *huoh*

Vaikka enpä tiedä olenko minäkään sen yhtään parempi. Tosin varmaan suoremmasta päästä kuin useammat, mutta yhtä kaikki vinkura vissiin siinä missä muutkin ainakin jollain tavalla. Vaikkei tarkoituksella niin tarkoittamattomasti. Joskus sitä ihan ihmettelee miksi käyttäytyi niinkuin käyttäytyi. Vastaava kävi tuossa muutamia viikkoja sitten kun puhuin ennalta minulle tuntemattoman kaverinkaverin kanssa puhelimessa. Käyttäydyin ihan kummallisesti. Ihmettelin oikein, että mikä minuun meni. Joku piru vissiin. :D Onneksi oli kai sen verran ilolientä juonut ettei minua varmaankaan edes muista ja hyvä niin. Ja asuukin kaukana.

Kaikea sitä.