Käytännönasiat alkaa selkiytyä ja hyvä niin. Koti on vieläkin makuuni aika sekaisin. En ole oikein löytänyt kaikelle vielä hyvää paikkaa/järjestystä. Ja verhoja yms puuttuu, tietenkin. Koitan ottaa rauhallisesti. Arki rullaa jo, mutta huomaan sielä taustalla sen että paljon ylimääräiseen ei paukkuja vielä ole. Joten anna olla. Normaali siisteys ja päivärutiinit. Yhdenkin jutun saa ylimääräistä tehtyä niin se on jo plussaa. Ja suunnitellahan aina voi ilman ihmeellisempiä ponnistuksia tai kevätjuhlaliikkeitä. :)

Lellin lapsukaista tänään ja ostin hänelle reseptikirjan kun on sellaista pyytänyt. Kun osaa lukea. Halusi kirjan missä on ruokaohjeita että voidaan yhdessä tehdä. Jotenkin eri asia ilmeisesti kuin lukea äidin kirjoja. Tosin on tuo toki helppotajuisempikin. On tosin esittelytekstin perusteella kouluikäiselle muttei ohjeet olleet mitään kovin vaikea tajuisi ja jokatapauksessa yhdessä tekemistähän tuo on vielä pitkään muutenkin.

Tehtiin kaurakeksejä ja lapsi oli kovin innoissaan. Suunniteltiin siitä kirjasta viikonlopun ruuatkin yhdessä ja hän oli onnessaan. Hyvin asiantuntevasti valkkasi aineita kaupassa ja tietenkin kauppalapun kirjoitti ihan itse. Piti kyllä totuuden nimissä kysyä tuolta varttia vaille neljä vuotiaalta että mitä jossain kohtaa luki, mutta jokatapauksessa kaikki aineet kaupasta tulivat kun tarkistin illalla. Pääasia. Uskoisin. :D

Tulee itsellekin parempi mieli kun on jotain yhdessä touhuamista ja mukavaa puuhailua. Ilonaiheita pitää repiä sieltä mistä saa. Mieli muuten taipuvainen näinä aikoina liialliseen murehtimiseen ja masentuneisiinkin ajatuksiin. Onneksi moisille kuitenkin jotain voi itsekin, ainakin siis tässä tapauksessa. :)

Ja pojan seura on sitä parasta. Muita ihmisiä en oikein siedä toistaiseksi lähelläni. Jotenkin lopullisesti mennyt luotto ja sitä myöten kiinnostuskin. En jaksa enää antaa itsestäni sataa prosenttia ja huomata kuinka taas kerran kaikki valuu tyhjiin tavalla tai toisella. Pitäkööt tunkkinsa, niin sanotusti. Ei jaksa.

Ainakaan tällä haavaa. Ikuisuuksista en puhu. Kukapa niistä tietäisi.