Nyt tänä yksinäisenä yön hetkenä soi Nick Cave.

Olin illalla taas elokuvissa. Olen varmaan vähän hassu, mutta saapa muuta ajateltavaa. Olisi eräät juhlatkin olleet jossakin. Passasin. Järjestäjällä on kiusallinen pakkomielle yrittää minusta ja eräästä ystävästään paria. Ei hän tuolla tietenkään pahaa tarkoita, eikä se mieskään pahalta vaikuta. Tuollainen tilanne vaan voi menee hyvin kiusalliseksi jos ei itse ole valmis mihinkään, eikä mikään kaunis sanominen ja vihjaaminen riitä vaan pitäisi töräyttää ikävän voimakkaasti, että EI. Epämukavaa sellainen. Ei se mieskään näyttänyt ymmärtävän ettei se innokkuus tullut minun puoleltani, vaan ihan muualta. Ihmiset saisivat kyllä oikeasti järjestää vain omia asioitaan! Oikeasti. Tänään puhelimessa kyllä sitten kuitenkin lopulta jouduin aika kiusallisesti selittämään sille miehelle tilanteen, että sydän on muualla ja että olen pahoillani.

Ääh.

Ei kovin mukava tilanne kaikkineen. Eipä siinä muuten mitään. Tuli vaan vähän jo harmitus sen miehenkin puolesta kun toinen taho on suoraan ilmeisesti antanut ymmärtää että olisin hyvin kiinnostunut mutta vain ujo. Kaipa sitä tähän ikään jo osaisi näyttää jos on kiinnostunut? :D Onneksi sentään tuntui fiksulta tapaukselta, että vaikka olikin saanut numeroni (josta olen aika ärsyyntynyt yleisesti) niin tuskin ongelmaksi kuitenkaan muodostunee.

Jaa a.

Ikävää. Joskus auttamisesta seuraa vain ongelmia.

Mutta..

No, se elokuva oli ainakin ihan ok. Kaunista katsottavaa ja juonikin kantoi aika hyvin. Tuttuja elementtejä vaan oli ehkä vähän liikaa? Ehkä juu. Ihan viihdyttävä kuitenkin ja tosiaan kaunista katsottavaa, muutama hyvä vitsikin joukossa. Leffa oli siis. Mahtava Oz. Varmaan hyvä nimikin mainita. Sentään. :D