Eipä tämä räkätauti nyt näytä otettaan hellittävän sitten millään. Ulkonakin niin jessuksen kylmä, että eipä sitä ulos ole mieli tehnyt tai oikeammin uskaltautunutkaan ettei tule vielä jotain kivaa jälkitautiakin riesaksi. Ei kauheasti hotsittaisi sairastaa enää yhtään enempää. Muksukin on vielä vähän räkäinen, mutta ehkä me nyt sitten kerrankin säästyttiin siitä korvatulehduskierteeltä joka on tähän asti aina seurannut pientäkin vilustumista, saati kunnon flunssaa. *huh*

Ollaan kyllä kaikki niin täynnä tätä sisällä istumista ja sairastelua, että alkaa äkämystyneisyys vähän jo näkymään yleisestikin. Muksukin on yhtä kiusantekijää ja jekkuilijaa. Kaikki pöhköt pitää keksiä kun on tylsää. Äidillä sitten nousee savukorvista kun.. No, hassuttelu on ihan hauskaa silloin tällöin, muttei kokoajan! Uargh! No, onneksi se siitä taas kunhan päästään normaaliin arkeen kiinni. Tulee tekemistä ja vaihtelua, eikä ole kurja olokin kokoajan. Niinhän se on meillä kaikilla - suurilla ja pienillä, että sitä tuppaa oireilemaan tylsiin ajanjaksoihin vänkyröimällä. ;)

Huomenna on nyt sitten se neuvola. Saa nähdä mitä sanovat pojan puheesta tai siis.. puhumattomuudesta. Vähän ehkä asia tosiaan jänskättääkin, vaikka en itse tuon puhumattomuuden takia olekaan mitenkään ihmeissäni tmv. Lähinnä pelkään, että tuolla hätiköidään. On vähän mennyt se luotto tuollaisiin paikkoihin jo pidemmän aikaa sitten. Varsinkin kun nuo neuvolatäti ei ihan.. hmn.. no, ole minusta vaikuttanut sellaiselta rauhalliselta ja tervejärkiseltä. Aiempi neuvolatätimme oli noita kumpaakin, lisäksi osasi aina antaa hyviä neuvoja. Ei kuitenkaan ylituputtanut mitään tmv. Tuo nykyinen sai minut vähän varpailleen kun jo puhelimessa meitä ikinä näkemättä keskusteltuamme asiasta 2 minuuttia totesi etten ole lapselle lukenut ja puhunut. Hmn.  No, sen näkee sitten huomenna mitä tuleman pitää..

Loppuviikosta olisi eräs keikka johon olisi kova kiinnostus lähteä. Saa nyt sitten nähdä miten tuon lapsenhoidon kanssa käy kun on taas vähän sellaista soutamista ja huopaamista asian kanssa kuten ennenkin. Huvittaa kun eräs lapseton ystäväni vaan aina niin kevyesti toteaa, että "laitat sen muksun hoitoon". Joo, niitä hoitopaikkoja onkin varsinkin tuollaiselle pienelle ihan joka oksalla ja silleen. Varsinkin unikauhukohtauksia saavalle ja suht huonosti nukkuvalle lapselle niitä hoitajia on tooooosi helppo saada.. Hmph.

Mies katselee jääkiekkoa telkusta. Pelkkää urheiluhöttöä nyt telkusta tullut nyt siten kuten kai aika monenkin kotona missä ainakin joku asujista urheilua seurata haluaa. Itseä ei kiinnosta kuin jäätanssi. Joskus jäin koukkuun ja niitä on nyt sitten tullut seurattua aika montakin vuotta. Ei minusta luistelijaksi ole, mutta onneksi ei tarvitsekaan. Voi vain ihailla toisten osaamista. :) Miesten yksinluistelua varsinkin tulee seurattua jostain syystä, yksinluisteluja muutenkin enemmän kuin pari. En tiedä miksi. En minä aiheesta mitään tiedä. Kunhan seuraan. :D