Tänään oli taas vapaaehtoispäivä. Alun kankeus on kadonnut. On mukavaa. Vähän jotenkin liiankin kivaa, että sitä kokisi ansainneensa saadut kehut siitä, että ihan ilmaiseksi aikaansa "tuhlaa". Mukavaahan sielä on. Kiva porukka töissä ja vanhemmatkin ihan mukavia ja lapset nyt tottakai! Koulutusjuttujakin on tarjottu, mutta valitettavasti ei ole niihin mahdollisuus toistaiseksi ainakaan osallistua. Harmi kyllä. Toiminnassa ainoa harmitus onkin aika. Ehdin olla niin kovin vähän sielä toistaiseksi, mutta ehkä myöhemmin on mahdollisuus osallistua sitten yhdstyksen toimintaan muullakin tavoin. Toivottavasti. Paljon tuosta vapaaehtoistoiminnasta kyllä saa itselleenkin. Toivottavasti minustakin jotain apua sielä on. :D

Loppupäivä olikin sitten yleistä hengailua lapsen kanssa, touhuamisia ja sen sellaista. Tavallista, mutta ihan mukavaa. Hyvä niin.



Välillä ajatukset aikalailla muualla. Varsinkin kun sitä kävelee hakemaan lasta päiväkodista tai palailee sieltä aamulla yksin kotiapäin. Sitä antaa ajatustensa matkata tärkeiden ja rakkaiden ihmisten luo sinne jonnekin. Eipä kai niistä lämpimistä ajatuksista kellekään haittaakaan ole? :) Eipä kai, jos ei sitten hyötykään. :P ..

Mene ja tiedä..


Nimenmuutosjuttu tressaa. Vielä menee aikaa, että saa kuulla kuulumisia siitäkin asiasta. Kuukausia on jo odotettu ja vielä menee aikaa.. *huokaus*


Mutta muuten.. Kaikki ok. Normaalisti nyt ainakin, jos ei muuta. :)


Ja öinen taivas on taas niin kaunis. Ei tekisi mieli mennä nukkumaan ollenkaan, mutta pakkohan se lienee niinkin tehdä pikku hiljaa.